COMMUNICARE, ei sellaista sanaa ole, sanoi akateemikko.

Petra Malin - kuntavaaliehdokas 2012: Miten tyhjät tilat saadaan kaupunkilaisten käyttöön?

Petra Malin - kuntavaaliehdokas 2012: Miten tyhjät tilat saadaan kaupunkilaisten käyttöön?

SYNTYNYT VAPAAKSI

Synnyin kuuskytkolme keskosena

Koskisen katraaseen.
Kolme broidia ja systeri,
hima Hertsikassa.

Faija funtsi, ettei tosta

rääpäleestä tuu miestä.
Mutsi helli ja lelli.
Mä olin snadimpi kuin muut.

Skole ei maistunut.

Brekkasin Siiliksen klitsuja.
Ammiksen lintsasin.
Musta ei valmistunut teräsmiestä.

Ei jaksa aina olla huonoin.

Risteilyohjus ei pysy siilossaan.

Duunissa kävin

byggalla ja rantsussa.
Brena kippas giftiksen.
Kersat meni muijalle.

Ysärillä jäin työttömäksi.

Huono tsägä ja velat
kaatoivat kupin, sekoittivat nupin.
Lusin Sörkässä pitkän kakun.

Liivit ja pärrä

eivät tehneet musta miestä.
Suku sysäsi syrjään.
Mutsikin delasi.

Koko vitun elämä

jäi kesken ennen kuin,
se ehti alkaakaan.

Vapaus on valheista väkevin.

 

Matti Laitinen

3.4.2012

HYVINVOINTIMARKKINAT

Eirassa kävi kylmä tuuli.

Kilpailun julmassa maailmassa
hyväosainen putosi huono-osaiseksi.

Kajuutta himmeni.

Isä tarttui pyssyyn

ampui yhteen syssyyn
lapset ja äidin.

Isä tarttui rattiin,

ajoi rekan alle.
Poistui pelihelvetistä.

Perustivat kriisiryhmän.

Puivat tapausta mediassa
Kirkko järjesti suruhartauden.

Ministerit kauhistelivat blogeissaan

perhesurmia, syrjäytymistä
ja mielenterveysongelmia.

Kaikki unohtivat pian koko tapauksen.

Hyvinvointimarkkinoiden edistämiseksi,

köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
hallitus aikoo lohkaista
kuntien valtionavusta mahtisiivun.

Matti Laitinen

15.4.2012

”Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään.”

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma

UHANALAINEN LAJI

Työtön työläinen on

kuin evätön hai.
Hän vajoaa pohjalle.
Työt ja evät viedään Kiinaan.

Palkkatyöläiset ja hait

ovat uhanalaisia eläimiä.
Evät pistetään keittoon.
Työttömät unohdetaan kortistoon.

Haita ja työläistä rääkätään.

Hai tukehtuu merellä trooliin.
Työläistä kiusataan
työttömyydellä ja toimeentulolla.

Kädellisiin kuuluvat

tehdastyöläiset
ovat maailman
uhanalaisin nisäkäslaji.

Hui hai,

ihan sama kai,
työläinen tai hai.

Älä välitä,

hyödynnä ja hylkää vain.

Matti Laitinen                   

Piinaviikolla 2012

HÄKISSÄ

Tiikerin jouduttua häkkiin

se hajosi sisäisesti.
Raidat eivät kätkeneet sitä.
Ne paljastivat sen.

Tiikeri kiersi häkkiään

löytämättä itseään.
Metsästäjä muuttui saaliiksi.
Elämä karkasi kynsistä.

Ihmisen jäätyä sairautensa häkkiin

kaverit katosivat.
Ystävyys jähmettyi valokuviin,
kukkiin ja tuttuihin sävelmiin.

Elämä oli kulunut kulutuksen kahleissa.

Elintason ansalanka laukesi.
Elämä päättyi raitapyjamassa
sairaalan häkkisängyssä.

Ihminen koki tiikerin kohtalon.

Tilulii!

Matti Laitinen

29.3.2012

DEMOKRATIA

Jean-Jacques Rousseaun ”Yhteiskuntasopimuksen” pääperiaatteet olivat: väkivaltaa ei pidä käyttää vallankäytön välineenä; ylin valtiovalta kuuluu kansalle ja kansalaiset ovat tasa-arvoisia; valtaa käyttävät ne henkilöt, jotka ovat valtuutettuja tai oikeutettuja siihen; valtiollisen vallan käyttö perustuu lainsäädäntöön ts. oikeusvaltion olemassaoloon; kansalaisten tulojen ja yhteiskunnallisen aseman erot eivät saa kasvaa liian suuriksi, niitä tulee säädellä. Ranskan vallankumouksesta on peräisin useita nykymaailman keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, yksityinen omistusoikeus, ihmisoikeudet (kansalliskokous julkaisi 26.8.1789 ihmisoikeuksien julistuksen, jolla tavoiteltiin "vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa") ja oikeusvaltion periaate.

Yhteiskuntasopimuksen periaatteita mallinnetaan Suomessa heikoin tuloksin. Perustuslakimme mukaan valtiovalta maassamme kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäivillä eduskunta. Kansaa halveksiva eduskunta edistää kansan polarisoitumista köyhiksi ja rikkaiksi. Se ei säätele myöskään tuloeroja. Suomalaiseen kansanvaltaan sisältyvä yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen on torso, koska se ei koske yhteiskunnan taloutta.  Julkisen vallan käytön tulisi perustua lakiin. Kuinka moni poliitikko noudattaa tarkoin lakia? Entä ihmisoikeudet ja valinnanvapaus?

JOUSTAVA DEMOKRATIA

Tiedostusvälineet ylikorostavat parlamentarismia politiikassa ja siihen vedotaan yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Kansainvälisessä mitassa tämän voi havaita mm. siitä, miten USA ja sen liittolaiset luokittelevat muita valtioita ystävikseen tai vihollisikseen pitäen perusteluinaan ”vapaita vaaleja” ja parlamentaarisia hallintoelimiä demokratian toteutumisen tärkeimpinä ilmentyminä. ”Meidän on voimistettava siteitämme demokraattisiin liittolaisiimme ja on haastettava hallitukset, jotka ovat vihamielisiä meidän arvoillemme ja intresseillemme.” (Project for the New American Century). Kuinka militaristinen USA, jossa vallitsee suurpääomaa palveleva kaksipuoluejärjestelmä, voi olla demokratian vientimaa?

Demokratia on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa.  Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Yhdysvallat ei muodosta tässä mitään poikkeusta. Se suosii sekä sisä- että ulkopolitiikassaan väkivallankäyttöä vallanvälineenä. Vallankäyttäjät suosittavat yhteiskunnan sisäisiin sairauksiin selliä ja ulkoisiin ongelmiin risteilyohjuksia.

DEODORANTTI NIMELTÄ DEMOKRATIA

EU:n kailottama pääomien, työvoiman, kaupan ja tavaroiden liikkumisen vapaus ajaa ylikansallisten yhtiöiden demokratiaa. Ylikansallisista yhtiöistä muodostui 1970-luvun lopulla kapitalistisen pääoman kasvun ja riiston päävälineiksi koko maailmassa. Ne puuttuvat suoraan tai välillisesti kohdemaansa sisäisiin asioihin mm. kontrolloimalla niiden luonnonvaroja, olemalla noudattamalla paikallista lainsäädäntöä ja painostamalla hallituksia. Nykyisin maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on poislukien 10 suurinta maata. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa aina kansallisvaltioiden etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana. Ylikansallisten firmojen johtoa ei ole valittu demokraattisesti, mutta ne valitsevat keskenään demokraattisesti alusmaidensa poliittiset johtajat.

DEMOKRAATTINEN SUOMI – NAURETTAVA AJATUS

Suomalainen edustuksellinen demokratia kuuntelee kansan tahtoa vain oikealla korvallaan. Liian monen kansalaisen motivaatio äänestämiseen loppuu siihen turhauttavaan tosiasiaan, ettei hän voi päättää edes omasta elämästään. Kaikkialla, missä esiintyy valtaa, on puute demokratiasta. Vastuu on niin ehtymätön luonnonvara, että sitä riittää yllin kyllin jokaiselle. Demokratia ei laajene valtaa keskittämällä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus, jossa maamme alueellinen itsehallinto tuhotaan, on kuohittua demokratiaa. Suomessa päättäjien ja kansalaisten kesken ei vallitse yhdenvertaisuutta. Hallitukset eivät joudu koskaan edesvastuuseen harjoittamastaan talouspolitiikasta. Lisäksi eurooppalaiset kapitalistit ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa etenkin heidän itsensä aiheuttamien taloudellisten kriisien vallitessa. Suomalainen puoluetukijärjestelmä on osa poliittista eloonjäämisoppia, jonka tarkoituksena on säilyttää vallassa ne, joilla valta jo on.

YHTEISKUNNAN DEMOKRAATTISUUS

Yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisilla on päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään koskien myös taloutta. Demokraattisuuden perusehtoina ovat vallanpitäjien ja kansalaisten tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallisuus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa lain edessä. Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien valtasuhdemittarina. Sama asia pätee myös valtioiden keskuudessa koko maailman mittakaavassa. Kansanvallan pitäisi olla kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa ja sosialistista yhteiskuntaa.

Matti Laitinen

2.4.2012

VALTIO

Antonio Gramscin mukaan: ”Yhteiskunta voi olla olemassa ainoastaan valtiona, joka on kaikkien oikeuksien ja velvollisuuksien lähde ja niiden kohde, kaiken yhteiskunnallisen toiminnan samansuuntaisuuden ja onnistumisen tae.” Valtiota kuitenkin siis tarvitaan edelleen. Kyse on paremminkin valtion luonteesta ja siinä vallitsevista omistussuhteista ─ ketä valtio palvelee ja kenen etuja sen olemassaolo suosii.

Marxin mukaan valtio on luokkaherruuden elin, jonka avulla yksi luokka sortaa toista luokkaa, se on sellaisen järjestyksen luomista, joka laillistaa ja lujittaa tämän sorron hilliten luokkien yhteentörmäystä. Leninin käsityksen mukaan demokraattinen tasavalta on kapitalismin paras mahdollinen poliittinen ulkokuori, ja siksi pääoma, saatuaan itselleen parhaan ulkokuoren, laskee vallalleen niin luotettavan, niin varman perustan, ettei mikään porvarillisen demokraattisen tasavallan henkilövaihdos, ei mikään sen laitosten tai puolueiden vaihdos horjuta tätä valtaa. (Lenin, Valtio ja vallankumous)

Gramscilaisen käsityksen mukaan ”valtiolla ei ole tarkoitettava ainoastaan hallituskoneistoa, vaan myös ’yksityistä’ hegemoniakoneistoa eli kansalaisyhteiskuntaa.” Hänen mukaansa valtio on poliittinen yhteiskunta + kansalaisyhteiskunta eli valtio laajasti määriteltynä on hegemonia, jonka tukena ovat pakkokoneistot tai valtio laajassa mielessä on diktatuuri+hegemonia. (Politiikan teorian moderneja klassikkoja, toim. Jukka Kanerva, s. 59–81)

Max Weberin mukaan: ”Väkivalta ja pakko voivat synnyttää valtion, mutta eivät säilyttää sitä. Vaikka valtio on viime kädessä pakotusinstituutio, niin modernissa yhteiskunnassa tahto on välttämätön tehokkaan valtion poliittinen peruste. Toisin sanoen tahdon, suostunnan organisointi on yhä tärkeämpi ponnistuksia vaativa tehtävä." (ibid) Suomen liittäminen Euroopan unioniin, osallistuminen Afganistanin sotaan, työehtosopimukset ja vaalitulokset kuvaavat suostuttelukoneiston voimaa maassamme.

Meillä on ollut Urho Kekkosen kauden jälkeen kolme sosiaalidemokraattista presidenttiä. Heidän virkakausillaan luokkayhteiskuntamme on kansainvälistynyt liittymällä kansainvälisen pääoman etuja ajavaan Euroopan Unioniin ja tiivistänyt kansan enemmistön tahdosta huolimatta siteitään sotilasliitto Natoon. Lisäksi maamme sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmä on vajonnut alle EU:n keskitason. Ministeriöiden yhdistämiset ja nimenmuutokset eivät horjuta tuotantosuhteita mitenkään. Kokoomuslaisen Sauli Niinistön kaudella jo kuljettu tie vain vahvistuu uudella oikeistolaisella kestopäällysteellä.

Suomi on esimerkkivaltio teräsbetoniin valetusta kapitalistisesta toiminimivaltiosta, jossa kapitalismi vain lujittuu ja demokratia kaventuu. Suomalaiset ovat Euroopan unionin pääomakeon työläismuurahaisia, joiden yhteisöäly mieltää itseensä kohdistetut kurjistukset sankaruudeksi.  Maamme toimii eurokapitalismin mesivarastona, jonka tehtävänä on turvata valtioliiton jäsenvaltioiden kapitalistien lihottaminen kansallisin verovaroin. Suomen eduskunnassa ei ole tällä hetkellä edustettuna ainoatakaan puoluetta, joka edes kyseenalaistaisi kapitalismin.

Suomen valtiolla on ollut käynnissä 2000-luvulla 65 ohjelmaa, joilla on pyritty ohjaamaan ja kehittämään sosiaali- ja terveydenhuoltoa kunnissa. Ohjelmien toteutuminen on muistuttanut television suosittuja kokkiohjelmia. Niitä on kiva katsella, mutta reseptejä ei ole pakko noudattaa ja kaikkeen ei pidä uskoa.  Ohjelmat eivät ole kyenneet ratkaisemaan yhteiskunnassa ilmenneitä ongelmia.

Miksi suomalaiset suostuvat tähän kaikkeen? Weber vastaa kysymykseen seuraavasti: ”Nykyisen legimiteetin (laillinen oikeus) yleisin peruste on usko laillisuuteen, halukkuus sopeutua sääntöihin, jotka ovat muodollisesti oikeita ja jotka on saatettu voimaan hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaen.” Vallitseva todellisuus tuntuu useimmista ihmisistä turvallisemmalta kuin sen radikaali muutos. Ennakoimattomuus pelottaa.

Jokainen valtio synnyttää oman toisinajattelunsa – oman kieltämisensä siemenen.

Matti Laitinen

HYTIN IKKUNA

Jäät ovat kaikonneet.

Lumi on sulanut rantakallioilta.
Joutsenet kokoontuvat lahdelmiin.
Laiva lipuu saaristoväylällä.

Pilvet muodostavat metsien ylle

siniharmaita vyöhykkeitä.
Laiturit seisovat tyhjillään rantavesissä.
Aurinko arastelee olemassaoloaan.

Rantapaviljongit ja huvilat uinuvat

keväistä aamu-untaan.
Paatti seilaa tyvenessä
kohti Tukholmaa.

Ilmastoinnin tasainen humina

ja meridieselien hurina
säestävät verkkaista oloani
A-luokan kajuutassa.

Minä en kaihoa ruuhkaiselle

elämysten kävelykadulle.
Elämä on toisenlaista kuin
autokannen alla.

Katselen hyttini ikkunasta maisemia.

Mutustelen suklaakeksejä,
hörppään tölkistä olutta.
Annan kevään tulvia ikkunasta sisään.

Matti Laitinen

24.3.2012

ME EMME TARVITSE KAPITALISTEJA
 

Kapitalismin puolestapuhuja, Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Apunen huokaili 13.3.2012 Hesarin kolumnissaan kapitalismin aliarvostuksesta. Hänen mukaansa: ”Jos julkisesta keskustelusta pitäisi jotain päätellä, liiketoimintaan ryhtyvät vain sielultaan vammautuneet ihmiset. Samaan aikaan on selvää, että toiveet uusista työpaikoista ovat näiden ihmisten varassa.”

Suurkapitalistien kohdalla Matti Apusen toteamuksen ensimmäisessä osassa on vinhasti perää. Päästäkseen suurkapitalistiksi on voitettava lukuisia kauppasotia, on hyödynnettävä rivosti maailman luonnonvaroja ja on kukistettava säälittä pahimmat kilpailijat. Sen sijaan toteamuksen jälkimmäisen osan totuussisältö on apeampi ja kapeampi. Kansallisten kapitalistien kohdalla toiveet uusista työpaikoista ovat melko turhia, koska he vievät tehtaansa, toimintayksikkönsä ja laitoksensa vieläkin suurempien voittojen toivossa ulkomaille tai myyvät ne kansainvälisille sijoittajille. Valtion yhtiöiden yksityistämisestä vastaava ministeri täydentää omilla toimillaan tätä samaa suuntausta.

Matti Apunen hakee happea kapitalismille Britannian pääministeri David Cameronilta, joka kuvaa yritystoimintaa ”kaikkien aikojen mahtavimmaksi yhteiskunnallisen edistyksen voimaksi… Se voi auttaa meitä murskaamaan köyhyyden, avaamaan uusia näköaloja sekä viemään eteenpäin innovaatioita, tuotteita ja palveluita, jotka tekevät elämästämme paremman, pidemmän ja onnellisemman.”

Miksi Matti Apunen ylevöi yksityisomistukseen perustuvat yritykset etenkin suuryritykset ja mitätöi työläisten tekemän työn? Kapitalismin menestyminen perustuu nimenomaan työvoiman tuottaman arvon hyväksikäyttöön.  Itsensä työllistävät pienyrittäjät ja suurkapitalistit ovat kaksi eri asiaa. EVA ei aja työvoimavaltaisen pk-sektorin asiaa, vaan keskittyy pääomavaltaisen suurteollisuuden etujen ajamiseen. Kapitalisteilta on turha odottaa jaloutta. Jos he eivät toimi kapitalistien tavoin, he eivät ole pian enää kapitalisteja.

Suuryritykset ovat murskanneet köyhyyttä viime vuosikymmeninä Suomessa tosi surkeasti. Tehokkainta köyhyyden murskaamista kapitalismin historiassa on ollut sen sijaan työläisten luokkataistelu. Cameronin rehvastelemat uudet palvelut, innovaatiot ja tuotteet ovat järjestään kohdistettu maksukykyisille kansalaisille. Ne eivät koske pätkätyöläisiä, työttömiä ja köyhyysrajalla eläviä ihmisiä. Nykytutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys jopa lyhentää kansalaisen eliniänodotetta. Yhteiskunnallisen vaurauden luominen ei sinänsä ole väärin, kun huolehditaan tuotannon tulosten oikeudenmukaisesta jaosta.

Kapitalismin kannattajana Matti Apunen toteaa, että ”markkinataloudessa valta on ja sen on oltava kuluttajilla.” Kuka voi kuluttaa, sijoittaa ja kilpailla elintasollaan suomalaisessa yhteiskunnassa?  Jos Matti Apunen heittäytyisi rehelliseksi mieheksi, hän määrittäisi kapitalismin perussolun edes maksukykyiseksi kuluttajaksi eli hyvin toimeentulevaksi ihmiseksi.

Mitä säilyttämisen arvoista nykyisessä ryöstökapitalismissa sen uusliberalistisessa talouspolitiikassa oikein on? Osakekauppa on mielikuvilla pelaamista ja keinottelua. Euroopan pankkien tukeminen on kapitalistien keinotekoista pelastamista. Kapitalistisessa tuotantotavassa kaikki keinot näyttävät olevan sallittuja. Sodankäynti on vain yksi keino kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yksi prosentti maailman ihmisistä käyttää todellista taloudellista ja poliittista valtaa kansainvälisten suuryhtiöiden hallintoelimien kautta. Kuka oikeuttaa heidän valtansa? He itse!

Kullakin yhteiskunnallisella ilmiöllä on oma elinkaareensa – alku, keskikohta ja loppu. Kapitalistien mielestä kapitalismi on kestävä ja oikeudenmukainen yhteiskuntajärjestelmä. Sen viisisataavuotinen historia on osoittanut tämän jatkuvan talouskasvun utopiaan, ihmisen tuotantoeläimeksi alistamiseen ja luonnonvarojen ryöstöön perustuvan tuotantotavan kyseenalaistavan elämän jatkumisen maapallolla.

Jos yritystoiminta otetaan yhteiskunnalliseen valvontaan ja omistukseen, tilanne muuttuu olennaisesti. Mikä estää valtiota perustamasta lakkautettujen paperitehtaiden ja IT-yritysten tilalle omia yrityksiään?

Matti Laitinen

14.3.2012

NAISTENPÄIVÄNÄ

Joillekin kalliit autot, vaatteet ja hajuvedet

ovat ihmisoikeus.
Joillekin viljelysmaan muuttaminen
golfkentäksi on ihmisoikeus.

Joillekin lapsityövoiman hyväksikäyttö

on ihmisoikeus.
Joillekin ihmisarvon polkeminen
lienee tärkein ihmisoikeus.

Joillekin sodan aloittaminen

on ihmisoikeus.
Joillekin naisten sortaminen
on ihmisoikeus.

Joidenkin ihmisoikeus on

kuolla nuorena sairauksiin,
kurjuuteen ja väkivaltaan.
Enemmistö heistä on naisia.

Joidenkin ihmisoikeus on

ruokkia ja kasvattaa lapsensa yksin,
vaikka lisääntymiseen tarvitaan kaksi.

Köyhien äitien lapsista kasvaa

köyhiä lapsia synnyttäviä köyhiä äitejä.
Se on heidän ainoa ihmisoikeutensa.

Rakastaa ja saada osakseen rakkautta

on perusihmisoikeus.
Rakkaudettomuuden runsastuminen
murskaa maan yksinäisten planeetaksi.
 

Matti Laitinen

3.3.2012

KEVÄTTÄ KOHTI

Helmikuun lopulla

aamutaivas oli vaalentunut.
Minä tarkkailin räystäitä.
Liukastelin jäisillä kaduilla.

Euroopan mahtikylät

olivat köyhistä täyttyneet.
Pankkien valta täytyi pelastaa.

Katetulla Pasilan sillalla

romanimies rehki hanurilla
hoilaten iloisesti Bésame Muchoa.

Juuri kukaan ei tukenut

työllistävää pienyrittäjyyttä.
Minä nakkasin lanttini kippoon
kahden sokeripalan joukkoon.

Julkinen valta keskittyi

hengelliseen kutsumukseensa
säätää kunnat luomakunniksi.
Jumalan kiitos, tuo pakkoliitos.

 Pim peli pom!

Matti Laitinen

24.2.2012

MODERATO

Helsingin kaupungintalon

juhlasalin katossa on
146 kultapalleroitua ruusuketta.
Lattiaa peittää parketti.

Pylvässalia valaisee

yhdeksän kristallikruunua.
Kultauksissa ei ole säästetty.

Kruunu ja vene seilaavat

Kolera-altaan hopeisilla
laineilla.

Minä istun salissa kuuntelemassa

Schnittken vihlovaa musiikkia.
Jousitrion jouset nirhaavat
viiltävän maltillisesti.

Helsingin kaupunki tuotti

viime vuonna voittoa
303 miljoonaa euroa.

Pääkaupunki aikoo olla

esimerkillinen.
Se karsii julkisia menoja.

Matti Laitinen

19.2.2012

KYYNIKKOKAPITALISTI

Pankinjohtaja Björn Wahlroos on luonteeltaan omaa etuaan ajatteleva yksilö. Se on hänen mukaansa jokaisen elävän organismin perusominaisuus vuosituhansien saatossa. Jos pankinjohtaja ajaa vain omaa etuaan, se vie lopulta hänet itsensä ja hänen toimintaympäristönsä tuhoon. Ympäristön radikaali muutos kyseenalaistaa yksilön jopa koko lajin oman olemassaolon.

Jokaisen elävän organismin tärkein perusominaisuus on vuorovaikutteisuus ympäristön kanssa. Kaikki kasvit ja eläimet elävät symbioosissa jonkun toisen eläväisen kanssa. Symbioosi tarkoittaa biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiseloa. Yhteisöllisen symbioosin ytimenä on sen kaikkien osapuolten hyöty. Tällaisen yhteiselon sivuraiteena toimii loisinta. Kapitalismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa moinen loisinta on laillista. Loinen kuten tämä ylimielinen pankinjohtaja imee yksipuolista hyötyä työväenluokasta ja sen tekemän työn tuottamista arvoista. Hän kuittasi Sammon ryövääjänä helmikuun alussa itselleen 14 miljoonan euron osinkotulot. Samainen Sampo on pohjoismaiden suurimman pankin Nordean suurin osakkeenomistaja.

Ahneus on pankinjohtajalle puhtaasti emotionaalinen sana. Hän ei myönnä ahneuden saattavan olla myös konkreettinen teko, joka kohdistuu valtaan ja omistamiseen. Yhteiskunnallinen asema ja tuotantovälineiden omistaminen ovat sumentaneet hänen kohtuudentajunsa ahneuden suorittavassa puolessa.

Pankinjohtaja ylistää kapitalismia järjestelmänä, jossa kauppa on mahdollisimman vapaata ja jossa kuluttajien mieltymykset toisaalta ja tuottajien kekseliäisyys määräävät lopputuleman. Missä maassa pankinjohtaja elää, koska kapitalistisessa Suomessa käytännössä kaikki kaupankäynti on keskittynyt vain muutaman toimijan käsiin. 900 000 köyhyydessä elävän kansalaisen ja pienituloisten maksalaatikko- ja pastatalouksien mieltymykset ja toiveet eivät kiinnosta suomalaisia kapitalisteja.

Pankinjohtaja kehtaa väittää Suomen olevan yksi maailman tasavertaisimmista maista, jossa sosiaalinen liikkuvuus on erittäin suurta ja että ilmainen koulutus on merkinnyt sitä, että ei menetetä varmaankaan yhtään lahjakkuusreserviä. Kuinka Nokian irtisanotuille insinööreille ja paperitehtaiden osaajille on mahtanut käydä? Koulutuskaan ei takaa työpaikan saantia. Kuinka lahjakkuutta voi realisoida, jos ei ole työpaikkoja?

Pankinjohtajalle ei ole juolahtanut koskaan mieleen, että pitkäaikainen työttömyys masentaa ihmispolon mieltä, jonka seurauksena tämän työkyky alentuu olennaisesti tai johtaa jopa työkyvyttömyyteen ja sen myötä syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat niin surkeita kannustimia, että niillä ei saa pidettyä huolta työmarkkinakelpoisuudesta ja terveydestä. Noilla tuloilla ei myöskään hankita kotimaisia kultakauden taideaarteita.

Kapitalismissa ihmiset jakautuvat edelleen yhteiskuntaluokkiin. He eroavat toisistaan siinä, mikä on heidän asemansa yhteiskunnassa ja tuotantoelämässä, mikä on heidän suhteensa tuotantovälineisiin ja mikä on heidän osuutensa yhteiskunnallisesta vauraudesta. Tällaisen panssarilasikaton suojassa pankinjohtaja Wahlroos juo toistaiseksi rauhassa mokkaansa ja syyllistää ihmisiä kapitalismin itsensä aiheuttamille ongelmille.

Jos me nostamme valtaan ihmisiä, jotka edistävät ihmisten syrjäyttämistä työelämästä, niin saamme vain lisää syrjäytettyjä ihmisiä. Meidän täytyy ottaa haltuumme tuotantoelämän yhteiskunnallinen valvonta. Vasta tämä johtaa syrjäytettyjen osallisuuteen, työllistymiseen ja tuotantoelämän demokratisoitumiseen. Tällaisen joukkotoiminnan voisi aloittaa tilanteissa, joissa valtion laitoksia ja yhtiöitä yksityistetään, ja tai kun suuret tehtaat lopettavat toimintansa ja muuttavat ulkomaille. Me emme tarvitse kapitalisteja. He tarvitsevat meitä.

Matti Laitinen

14.2.2012

TRANSITIO

Tule meille töihin

aurinkoiseen Afganistaniin.
Meno ykkösluokassa,
paluu sinkkiarkussa.

Muista hyvät elämäntavat.

Koe vuoristovaltion

erilainen elämäntapa.
Viehäty ilmaston raikkaudesta.
Toimi kuin muutkin miehittäjät.

Kirjoita säännöllisesti kotiin.

Osallistu sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Tue maan armeijaa ja poliisia.
Suojele korruptiohallintoa.
Älä välitä siviiliväestöstä.

YK sallii ja Nato johtaa.

Perusta oma turvallisuusfirma.

Korjaa jälleenrakentamisen hedelmiä.
Rakenna poliisiasemia ja vankiloita.
Luo vakautta ja turvallisuutta.

Unohda sotarikokset.

 Afganistanissa on sodittu viimeiset 30 vuotta.

10 vuotta kestänyt miehitys
ei ole kohentanut demokratiaa
eikä ihmisoikeuksia.

Älä arvostele huume- ja sotataloutta.

Kansa ei ole Talebanin puolella.

Kansa ei ole hallituksen puolella.
Kansa ei ole miehittäjien puolella.
Kansa on kansan puolella.

Matti Laitinen

6.2.2012

Reko Ravelan tutkimustyötä arvostaen. YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttaman –operaation tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen.

PAHVIMIEHET

Presidentinvaaleja seuratessa

kuvitteli politiikan olevan kivaa
yhteisten asioiden hoitamista.
Pahvimiehet tahtoivat vain hyvää.

Telkkarista valui koteihin

tilapäisosallisuuden kermalikööriä.
Pahvimiehen verkkokaveruus
antoi tarkoituksen monen elämälle.

Pahvimiehet olivat toisilleen

suvaitsevaisia ja huomaavaisia.
Yhteiskuntaa ei kyseenalaistettu.
Kartonkikaveria ei pilkattu.

Pahvimiehet olivat

mielipiteiltään lähellä toisiaan.
Vasemmiston ja oikeiston raja
ei erottanut pahveja toisistaan.

Luokkayhteiskunnan päällä

leijuva onnen usva
tiivistyy pian räntäsateeksi.
Lupauksin laminoitu kartonki kastuu.

Kiusaajien yhteiskunnassa

kiusaaminen jatkuu.
Kiusaantuneiden yhteiskunnassa
lasten ja nuorten syrjäytyminen jatkuu.

Matti Laitinen

5.2.2012

IDOLSKISAT

Ensimmäinen kierros

Kahdeksan naamaa

vaalijulisteissa, telkkarissa, radiossa,
tilaisuuksissa, netissä ja lehdissä.
Gallup nimeää suosituimmat.

Kaikki haluaisivat voittaa,

olla osa itseltä puuttuvaa valtaa.

Toinen kierros

Kaksi naamaa

telkkarissa, radiossa, konserteissa,
tilaisuuksissa, feissarissa ja lehdissä.
Gallup nimeää suosituimman.

Kolmas kierros

Samat tutut vallan naamarit,

säihkyvät mitalirinnat
kättelevät linnan juhlissa
yleisöäänestyksen voittajaa.

Mikä on muuttunut?

Helmikuun alussa

lumipeite maan kamaralla
on paksuuntunut.

Matti Laitinen
26.1.2012

SONTATYKIN HARHALAUKAUS

Helsingin Sanomat kertoi tiedesivuillaan 24.1.2012 ihmiskunnan elävän tällä hetkellä historiansa turvallisinta aikaa. Yhdysvaltalainen tutkija Steven Pinker väittää, että sodat tappavat vähemmän ihmisiä kuin koskaan. Artikkelissaan hän väittää evoluution ja yhteiskunnan tekevän ihmisistä jatkuvasti rauhanomaisempia. Pinkerin väite siitä, että sodissa kuolee nykyisin yhä pienempi osuus maailman ihmisistä, on harhauttavaa, koska väitteessä temppuillaan maailman väestönkasvulla. Maailman väestö on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana 3 miljardista ihmisestä 7 miljardiin ihmiseen. Aikakautemme turvallisuus selviäisi paremmin, jos tutkittaisiin, mikä on nykyisin välillisen ja välittömän väkivallan uhreina kuolleiden ihmisten todellinen lukumäärä?

Pinkerin turvallisessa maailmassa 2000 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Euroopan unionin alueella asuu 120 miljoonaa köyhää kansalaista. Suomen leipäjonoissa käy 900 000 ihmistä. Irakiin on kertynyt yli miljoona sotaleskeä. Malaria tappaa edelleen tiuhaan tahtiin ihmisiä Afrikassa, jossa lapsikuolleisuus on suuri ja ihmisen eliniänodote varsin pieni. Neuvostoliiton kadottua maailmankartalta USA:n johtama Nato muuttui aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on kiihdyttänyt sotilaallista toimintaansa koko maailmassa. Tämä on johtanut jo useamman itsenäisen valtion tuhoamiseen ja lisää samanlaisia valtiokohtaloita lienee odotettavissa.

USA:lla on nykyisin 132 eri maassa yhteensä 702 sotilastukikohtaa. Tällaisen arsenaalin ylläpitäminen, sen jatkuva kehittäminen ja sillä sotiminen vaativat niin paljon varoja, että tämä on syönyt olennaisesti yhdysvaltalaisten perusoikeuksien toteutumista (asuminen, terveydenhuolto, toimeentulo ja koulutus). 30 miljoonaa amerikkalaista on jätetty ilman terveydenhuoltoa. Maan vankiluku on maailman suurin ja huumeongelma vaikein. Työttömyys, osattomuus ja syrjintä ruokkivat entisestään ihmisten turvattomuutta. Kapitalistisessa luokkayhteiskunnassa valtio toimii edelleen hallitsevan luokan väkivaltakoneistona.

Sotilaiden kuolintilastot ovat pienentyneet armeijoiden parempien suojavarusteiden, sodankäynnin robotisoitumisen ja sotilaslääketieteen kohentumisen vuoksi. Sotien määrä ei ole maailmassa kuitenkaan vähentynyt. Luotiliivit ja komposiittikypärät eivät suojaa sotilaita haavoittumasta tai mielenterveyden häiriöiltä. Palkkasotilasfirmojen tappajien kaatumisia ei tilastoida. Yksinomaan jo 20 vuotta jatkuneissa Persianlahden valloitussodissa on vammautunut kymmeniä tuhansia sotilaita pysyvästi työkyvyttömiksi – puhumattakaan Irakin kansalaisista.

Kidutukset, keskitysleirit ja salaiset vankilat kuuluvat nykyisin olennaisesti USA:n sotien toimenkuvaan. Kohdemaiden siviiliväestöä kuolee sodissa yhä enemmän ja herkemmin. Siviiliuhrit muodostavat 90 % kuolleiden määrästä. Sotien yhteydessä yhteiskuntien infrastruktuuri ja sosiaaliset rakenteet tuhotaan mahdollisimman tehokkaasti humanitaarisen väliintulon nimissä. Raunioitettujen maiden jälleenrakentamiset pitävät kapitalismin hengissä. Kuinka ihmiskunta voi elää historiansa turvallisinta aikaa, jos aseteollisuus – etenkin lempilapsi laiton asekauppa ­ – on maailman kannattavinta liiketoimintaa?

Uusliberalistinen talouspolitiikka on yhteiskuntaan kohdistettua väkivaltaa, joka tuhoaa osalta yhteisöä elämän, mutta jättää heidät irrallisina yksilöinä eloon. Valtaapitävien mielestä uusliberalismi ei lisää yksilöiden turvattomuutta, jos se ei runsastuta välittömästi kuolintilastoja?

Ihmiskunta ei voi elää turvallisinta aikaa, jos olemassa olevat ydinasevaltiot voivat tuhota maapallon elinolosuhteet moninkertaisesti. Keskiaikaan verrattuna nykytodellisuus on jotain paljon mustempaa ja tuhoisampaa. Erkkomedian julkaisema Pinkerin möläytys nykyajan turvallisuudesta on satuilua, joka muistuttaa Naton sontatykin tietoista harhalaukausta.

Matti Laitinen

24.1.2012

SININEN VALO

Astuin Mäkelänkadulla

hopeiseen mannheimilaiseen.
Pyöreät kattovalot vaihtuivat
keltaisesta siniseen.

Keskiosassa kitara

säesti huuliharppua.
Pehmeä miesääni lauloi
haikeasti rakkaudesta.

Matkustajien siniset kasvot

sulivat musiikkiin.
Lumiset vaihteet voihkivat
jäistä bluesia.

Kattovalot vaihtuivat vihreäksi

ulkomaailma punertui.
Valot vaihtuivat punaiseksi
spora pysähtyi.

Istuin kolmannella parvella.

Puccinin pääskyset lauloivat
rakkauden kaihosta,
hylkäämisen hyisestä hyhmästä.
 
Kasi suuntasi Vallilaan.
Töölönlahti oli jäässä.
Askeleet eivät rikkoneet
lahden lumista pintaa.

Matti Laitinen

19.1.2011

ÄÄNESTYSKOPISSA

Kävin poikani kanssa äänestämässä.

Sullouduimme samaan koppiin.
Piirsimme numeron kortteihimme.
Kehitysvammainen on äänivaltainen
kansalainen.

Poistuimme pakkaseen.

Yksi puhaltaisi hehkua huomiseen
kieltämällä laittomat lakot.
Köyhyys ei hierrä
hänen porvarin sieluaan.

Toinen vilkuilee vasemmalle,
kaatuu aina oikealle,
hallitsee lavastuksen ja vuorosanat.
Kasvot kuin härkäsammakon
ihon alla vinkuu tuuliviiri.

Entinen siviilipalvelusmies

sallii sotilaallisen kriisinhallinnan.
Kuolemantuomiot eivät ole ilon aiheita.
Valta on vajentanut hänen vakaumuksensa.

Paha-Paavo, öykkäridemari tuomitsee

äärioikeistolaiset ja porvarit
unohtaen olevansa itse samanlainen
nöyryyttäjä ja eliittikansalainen.

Pentu-Paavo, Paavoista kokemattomin

vei väkensä hallitukseen.
Hallitus jatkoi kansan myllytystä.
Kannatan vasurien hyllytystä.

En käy Kuolleessameressä kylpemässä.

En usko natomyönteisiin arvojohtajiin.

Aikoinaan ei ollut kuin

yksi vaihtoehto – Kekkonen.
Se harmitti kovasti.
Sen jälkeen ei ole
ilmestynyt ainoatakaan.

Kopissa kynästäni valui paperiin

paavoista paavoin.

Matti Laitinen

14.1.2012

BERLIINISSÄ

Kaupunki heräsi krapulaisena.

Sade huuhtoi Berliinin katukiviä.
Ilotulitteiden tyhjät kuoret
lojuivat jalkakäytävillä.

Rakettien täytemönjä värjäsi

kaduilla vesilätäköitä ruskeiksi.
Ihmiset olivat kätkeytyneet
kivikoteloihinsa.

Kävin Berliinin tekniikan museossa.

Rautateiden teräksiset hermoverkot

ovat risteilleet Euroopassa
jo pari sataa vuotta.
Kiskot ylittävät rajat, joet,
tunkeutuvat vuorten lävitse.

Vanhat miehet kunnostivat

pienoissähkörautatietä.
Veturit vetivät vaunuja
laajalla ratapihalla.

Teräksisten veturien

jylhän musta kauneus,
höyrykattiloiden ja vetopyörien veistotaide
lumosi minut.

Kohtasin vanhassa julisteessa

kolme parrakasta veturimiestä
– Marx, Engels ja Lassalle.
Kaikkien maiden rautatietyöläiset liittykää yhteen!

Auschwitzin Intercity-junan

puisessa umpivaunussa
oli vain seisomapaikkoja
– pääteasemana kuolema.

Zwickaun uusnatsisolu

on murhannut yhdeksän maahanmuuttajaa
ja tehnyt pommiattentaatteja.
Saksan nykyhallitus on värisokea.

Matti Laitinen

3.1.2012

MINÄ VIHAAN

Kauko-ohjattu Predator sinkoaa

komposiittikullinsa tiilitaloon.
Tulimyrsky tuhoaa kaiken.
Irronnut ihmiskäsi syttyy palamaan.

Moderni siviilien teurastus

muistuttaa animoitua toimintaelokuvaa.

Olohuoneesta ohjattu

globaali tilannetietoisuus
yleistyy sodankäynnissä.
Viihde ja kansanmurha suutelevat.

Yhdysvaltalaiset saavat velkaantua,

ajaa autoillaan rauhassa,
eurooppalaiset sulkevat silmänsä,
Robonic toimii Kemijärvellä.

Miten helvetissä tällainen rikos

voi edistää vapautta ja demokratiaa?

Minä vihaan sotia, aseteollisuutta,

kriisinhallintaa harjoittavia sotilasliittoja,
armeijoiden aivottomia amebapaskiaisia,
ja sotaan kiihottavia rauhannobelisteja.

Elämäni loppuun asti.

Matti Laitinen

6.1.2012