Hae tästä blogista

torstai 12. tammikuuta 2012

BERLIINISSÄ

Kaupunki heräsi krapulaisena.
Sade huuhtoi Berliinin katukiviä.
Ilotulitteiden tyhjät kuoret
lojuivat jalkakäytävillä.

Rakettien täytemönjä värjäsi
kaduilla vesilätäköitä ruskeiksi.
Ihmiset olivat kätkeytyneet
kivikoteloihinsa.

Kävin Berliinin tekniikan museossa.

Rautateiden teräksiset hermoverkot
ovat risteilleet Euroopassa
jo pari sataa vuotta.
Kiskot ylittävät rajat, joet,
tunkeutuvat vuorten lävitse.

Vanhat miehet kunnostivat
pienoissähkörautatietä.
Veturit vetivät vaunuja
laajalla ratapihalla.

Teräksisten veturien
jylhän musta kauneus,
höyrykattiloiden ja vetopyörien veistotaide
lumosi minut.

Kohtasin vanhassa julisteessa
kolme parrakasta veturimiestä
– Marx, Engels ja Lassalle.
Kaikkien maiden rautatietyöläiset liittykää yhteen!

Auschwitzin Intercity-junan
puisessa umpivaunussa
oli vain seisomapaikkoja
– pääteasemana kuolema.

Zwickaun uusnatsisolu
on murhannut yhdeksän maahanmuuttajaa
ja tehnyt pommiattentaatteja.
Saksan nykyhallitus on värisokea.

Matti Laitinen
3.1.2012