Elämme kai aikaa
jossa kokemuksella
on voimaa, taikaa,
-vain seksuaalisella,
hertta vain valttia,
ei muuhun ole malttia.
Hiljaisen muistin,
työn ja taidon tilalle
olemme saaneet,
itse niin valinneet,
liukuvat bittien luistit,
koneiden tekomuistit.
Ajatellaan yleisesti,
eikä se ole testi:
ennen liikkeen veteraani
luonnossa katsoi naavaa puusta,
nyt vain todetaan,
hänellä naavat pursuavat suusta.
Ei auttanut meitä
ei rakentanut teitä,
ankara palvonta,
öiden ikivalvonta
opit Leninin, Stalinin ja Maon,
Jeesuksen, Buddhan tai Taon.
Paljon on opittavaa
luonnossa kukkuvalta
käeltä
sekä fyysisesti vanhalta
väeltä,
tietoihinsa hukkuvalta.
Veteraanin suuri elämäntyö
ei kadota saisi,
kohdatkaamme aikojen yö,
jolloin sula rauta
sammiossa haisi,
nämä miehet olivat nuoria.
Kuulkaamme
lukekaamme
kokemuksia ankarilta ajoilta
muistelkaamme tuoksuja vajoilta,
eivät väärässä olleet hekään,
emme kaikkea osaa mekään.
Juhani Valo